Aihe: Loviisan Kasinon julkisivu. Sumea kuva.

Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna.

Loviisan ympärivuotuisesti avoinna olevat taidegalleriat sijaitsevat kaikki keskustassa. Galleria Theodor on Loviisan taideyhdistys ry:n ylläpitämä näyttelytila.. Kunnostetussa Almintalossa järjestetään sekä näyttelyitä että erilaisia kulttuuritapahtumia. Bongan linnassa on professori, taiteilija Riitta Nelimarkan värikäs kotigalleria. Galleri Emiliessä on esillä mm. Kristina Elon taidetta, ja se toimii myös kehysverstaana.

Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosittuja ja toistuvia tapahtumia ovat m.m. , venefestivaali Small Ships' Race, juhannusjuhlat Laivasillalla ja Svartholmassa, Avoimet puutarhat, , Nya Östis-lehden lukijajuhla, Loviisan viikko, Kuningas saapuu Loviisaan-viikonloppu ja . Itse keskustaajaman ulkopuolella järjestetään Vanhan ajan päivät (Jokelan kotiseutumuseo), Liljendal-päivät, Rootsinpyhtää Bluegrass ja Ruukki Picnic (veteraaniautoja).

Loviisa on asukasluvultaan Suomen 78. suurin kunta. Loviisan asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 14 458 asukasta, mikä on 0,8 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Loviisan väkiluku on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Loviisan väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 76,6 prosenttia, mikä on noin 24,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Loviisan väestöstä on 15,5 prosenttia. Työikäisiä Loviisassa on 59,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 25,3 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Loviisassa oli vuonna 2021 yhteensä 696 eli 4,8 prosenttia kaupungin asukkaista.

Antikvaarinen kirjakauppa Menec

Loviisan kaupunki on paikkakunnan suurin työnantaja. Sillä on yli tuhat työntekijää, ja sen vuosibudjetti on noin 130 miljoonaa euroa. Loviisan tuloveroprosentti on 20,25 %. Vuonna 2019 kaupunki sai verotuloja 59 miljoonaa ja valtionosuuksia 25 miljoonaa. Toimintatuloja oli 24 miljoonan edestä. Suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut (49 miljoonaa) ja palvelujen ostot (47 miljoonaa). Vuonna 2020 kuntakonsernin lainakanta oli 7158 euroa per asukas, eli pienempi kuin Uudenmaan kunnilla keskimäärin. Loviisan kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös oli 4,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki omistaa merkittäviä vähemmistöosuuksia Loviisan Satama Oy:stä ja Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. Vuonna 2019 Loviisan työpaikkaomavaraisuus oli 82,0 %. Tilastokeskuksen jaottelun mukaan 5,4 % työpaikoista oli alkutuotannossa, 32,7 % jalostuksessa ja 59,4 % palvelualoilla. Työllisyysaste oli 73,8 %, korkein sitten vuoden 1989. Marraskuussa 2021 Loviisassa oli 11,4 % työttömiä työnhakijoita, kun koko Uudenmaan vastaava luku oli 10,0 %.

Loviisassa ei ole kaupunginteatteria, lähin sellainen sijaitsee Kotkassa. Kesä- ja harrastajateattereita sen sijaan on useita. Loviisan teatteri on vuonna 1978 perustettu harrastajateatteri. Sillä ei ole vakituista toimipaikkaa tai näyttämöä, vaan esitykset järjestetään eri puolilla kuntaa. Strömforsin ruukissa toimii ammattiteatteriksi itseään kutsuva Ruukinmyllyn kesäteatteri. Sen katetun katsomon istuinpenkeille mahtuu 240 katsojaa.

Talousalueena Loviisa kuuluu , jonka alueellinen oli 67 170 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa neljänneksi suurin.

Loviisan kymmenistä kylistä historiallisesti mielenkiintoisia ovat – Pernajan kirkonkylän ohella – erityisesti Fasarby, Horslök ja Härkäpää. Fasarby on keskiajalta periytyvä ryhmäkylä joka koostuu vanhoista sotilasvirkataloista. Kylä sijaitsee kunnan lounaisosassa Fasarbyvikenin pohjukassa, ja sen nykyinen rakennuskanta muodostuu mm. 1700- ja 1800-luvuilla rakennetuista parituvista sekä 1920-luvun mansardikattoisista huviloista. Horslökin ja Härkäpään (ruots. Härpe) saaristolaiskylät sijaitsevat Sarvisalossa. Molemmat kylät ovat keskiaikaisia, ja ne ovat poikkeuksellisen hyvin säilyttäneet 1900-luvun alun yleisilmeensä. Härkäpäässä on 1800-luvulla rakennettu tuulimylly.

Tämän kohteen myyjä, Ensio, ottaa täyden vastuun tästä kohteesta

Casinot Kulosaaressa ja Lauttasaaressa ja ainakin ensimmäistä mainostetaan ruokapaikkana.

mainitaan

Helsingin Lauttasaari, Hanko (Kylpylaitoksen osa), Heinola (Rantakasino, kesähotelli), Ikaalinen (Kylpylän Kasino), Lappeenranta (ravintola Kasino), Loviisa (kesäravintola Kasino), Savonlinna

Loviisa päätyi Kari Ketosen ja Antti Luusuaniemen uuteen elokuvaan

Vuosina 1983–1985 Valkon satamaan rakennettiin valtion viljavarasto, jossa on 16 hieman yli 80 metrin korkuista siiloa. Kaupungin keskustan pohjoispuolitse kulkeva ohikulkutie voitiin ottaa käyttöön vuonna 1989. Porvoon ja Koskenkylän välisen moottoriliikennetien pidennys Loviisaan valmistui viisi vuotta myöhemmin. Vuonna 1999 ensin mainittu osuus oli saatu muutettua moottoritieksi. 2010-luvun alkupuolella moottoritietä jatkettiin Koskenkylästä Kotkaan ja Haminaan (nykyisin moottoritie ulottuu aina Vaalimaan raja-asemalle saakka). Vuonna 1995 Loviisan kaupunki juhli 250-vuotista taivaltaan, ja professori Sirénin historiikki julkaistiin (sekä ruotsiksi että suomeksi).

Loviisan paikallishistoria avautuu verkkoon

Loviisan Lippu ja Käsityö Oy (0959175-9) on Osakeyhtiö. Sen toimialana on Tavaranpeitteiden, purjeiden ja muiden sovitettujen tekstiilituotteiden valmistus. Katso kaikki yrityksen julkiset tiedot alta!

Loviisalaisten kaitafilmit puhaltavat historian henkiin

Loviisan punakaartin vahvuus oli helmikuun alussa lähes sata miestä. Aseita oli saatu Kotkan punakaartilaisista ja venäläissotilailta. Sisällissota alkoi 27. tammikuuta, ja vielä runsas viikko sen jälkeen valkoiset hallitsivat itäistä Uuttamaata Sipoosta Loviisaan. Valkoisten näkökulmasta oli tärkeää, että Uudenmaan suojeluskunnat pystyivät pitämään asemansa. Ne olivat kaukana päärintamasta, mutta sitoivat punaisten joukkoja. 6. helmikuuta punaiset hyökkäsivät Loviisaan Kotkan suunnasta. Hyökkääjiä oli lähes 550, joista noin 50 oli Loviisan seudun punakaartilaisia. Saatuaan tiedon punaisten joukkojen etenemisestä Loviisan valkoiset siirtyivät kolmisen kilometriä keskustasta itään. Siellä käytiin laukaustenvaihtoa, jonka jälkeen valkoiset – saarron uhatessa – vetäytyivät linnakkeille Rosen ja Ungern. Illansuussa käytiin tulitaistelu, jossa valkoiset menettivät 10 miestä (punaisten tappioista ei ole tarkkaa tietoa). Valkoisten ammusvarastot lähes tyhjenivät, ja he päättivät vetäytyä länteen. Punaiset puolestaan siirtyivät Pyhtäälle.

Muun muassa näitä historiallisestikin ..

19. elokuuta 150 loviisalaista ilmoittautui suojeluskuntaan. He saivat valkoiset käsivarsinauhat ja marssivat torille. Lakkoilijat vetäytyivät Uuteenkaupunkiin. Sosialistit yrittivät turhaan saada (venäläistä) sotilasapua Helsingistä, ja vielä samana iltana Työväentalolla päätettiin julistaa lakko päättyneeksi. Mutta Venäjän vallankumouksen innoittamana Loviisassa alkoi uusi suurlakko 15. marraskuuta, ja vain kolme päivää myöhemmin sosialistit kutsuivat venäläissotilaita apuun. Heidän lisäksi Valkoon saapui punakaartilaisia Kotkasta, ja 19. marraskuuta 200–300 aseistautunutta miestä marssi Valkosta Loviisaan. Poliisikamari, puhelinkeskus ja rautatieasema vallattiin. Punalippu vedettiin salkoon , ja 20–30 kaupungin johtohenkilöä vietiin vangittuina Uuteenkaupunkiin. Vuoden lopussa päästiin kompromissiin poliisilaitoksesta, ja tilanne rauhoittui.

Loviisan seutua, joka kiinnostaa monia, Rosenberg kehuu

Vuonna 1897 valmistuivat puolestaan Sonckin veljelleen suunnittelema arvokas Vuorelan talo Viitasaarelle sekä Loviisan kylpylän asiakkaita varten rakennettu Mossebackenin täysihoitola Loviisan Myllyharjulle. Sen koko sisustus oli Sonckin suunnittelema, ja sitäkin rakennusta luonnehdittiin Kuusankosken kotiseututaloonkin liitetyllä määreellä ”norjalaistyyliseksi”.

Katajanokan Kasino Laivastokatu 1, 00160 Helsinki - Helsinki Details

Vuonna 1899 rakennettu Loviisan Kasino on Lars Erik Sonckin ottamassa, postikortiksi päätyneessä, valokuvassa erityisen komea rakennus. Kiehtova yksityiskohta postikorttikuvassa on, että sen lipputangoissa liehuvat sinitaivasta vasten Venäjän liput. Juhannuksena 1964 pihan lipputankoon oli nostettu Suomen siniristilippu.