Antaa täydet nopeudet mitä tuosta reitittimestä ulos saa..
On tärkeää muistaa, että yhteys internetiin on aina kaksisuuntainen. Netistä ladataan tietoa, mutta sinne päin pitää saada myös lähetettyä tavaraa, muuten kokonaisuus ei toimi. Vaikka reitittimen signaali saapuisi päätelaitteelle, päätelaitteen lähettämä paluusignaali ei välttämättä saavu takaisin reitittimelle, tai se voi olla heikompi. Reitittimen sijoittamisessa on otettava huomioon se, että molempien suuntien signaalin on oltava hyvälaatuista, jotta internet-yhteys toimii saumattomasti ja käyttökokemus on sujuva.
Laitteiden sijoittelun ja signaalivoimakkuuden lisäksi on tärkeää huomioida mitä kaikkea on reitittimen ja päätelaitteen välillä. Rakenteet, kuten hirsiseinät, kantava betoniseinä tai pari kevyttä väliseinää, voivat merkittävästi heikentää langattoman verkon signaalia. Lisäksi valitulla taajuudella on suuri vaikutus; 2,4 GHz taajuus soveltuu paremmin suurempien alueiden kattamiseen ja esteiden läpäisyyn, kun taas 5 GHz tarjoaa nopeamman tiedonsiirron ja lyhyemmän vasteajan, erityisesti lyhyillä etäisyyksillä. Usein yksi yhdistelmälaite (modeemi + reititin samoissa kuorissa) ei tarjoa parasta suorituskykyä. Korkeammat taajuudet, kuten 5 GHz ja uusin 6 GHz, tarjoavat nopeampia tiedonsiirtonopeuksia, mutta eivät välttämättä läpäise kiinteitä esteitä yhtä tehokkaasti kuin 1990-luvulla markkinoille tullut 2,4 GHz taajuus. Saadaksesi kattavamman verkon korkeammilla taajuuksilla, kannattaa harkita reitittimeksi mesh-tukiasemia. Näistä lisää pidemmällä artikkelissani.
Kannettavien tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden osalta tilanne on hieman erilainen. Vaikka antennin koko olisi suunnilleen sama kuin reitittimessä, puhelimissa on usein niin paljon komponentteja, että se vaikuttaa antennien sijaintiin. Myös laitteen kuoren materiaali, olipa se muovia, metallia tai lasia, vaikuttaa signaalin toimintaan. Historiassa on ollut matkapuhelimia, joissa antennit on sijoitettu väärin, aiheuttaen haasteita GSM- ja WiFi-signaalin toiminnassa. Kannettavissa tietokoneissa ja televisioissa tilanne on hieman parempi, vaikka näissäkin laitteissa antennit ovat tiiviisti pakattuna muiden elektroniikkakomponenttien sekaan. Antennin sijainnilla, kotelon valmistusmateriaalilla ja käytetyillä komponenteilla on suuri merkitys. Laitteiden hintaan vaikuttavat myös komponenttien laatu, valmistaja (esim. Intel vai Qualcomm), komponenttien ominaisuudet ja niiden käyttöhistoria. Huipputeknologia, monipuoliset ominaisuudet ja laadukas ohjelmisto merkitsevät yleensä suurempaa hintalappua.
Reitittimestä jakotukin kautta liitynnät jokaiseen huoneeseen.
WLAN-antennin koolla, komponenttien laadulla ja reitittimen sijoituksella on siis suuri merkitys. Antennin koko vaihtelee valmistajan ja hinnan mukaan. Ulkoisen antennin pituus on yleensä 3-15 cm. Joissakin laitteissa antenni on laitteen sisällä, ja tällöin se voi olla nelikulmion muotoinen ollen noin 2 cm x 5 cm kokoinen. Sisäisiä antennejakin on useampia. Antennit sijoitetaan tällöin laitteen ulkoreunalle kuuluvuuden maksimoimiseksi.
Useimmissa kodeissa langaton signaali kohtaa seinät, kirjahyllyt, kaapit ja muut esteet ennen saapumistaan tietokoneelle tai muulle päätelaitteelle. Tämä matka vaihtelee kotikohtaisesti. Laitteiden sijoittelu kodissa vaihtelee; joskus ne ovat lähekkäin, toisinaan kaukana toisistaan. Välissä voi olla pelkkää ilmaa tai esteitä kuten teräsbetoniseinä tai sähköpääkeskus. Mitä kauempana laitteet ovat toisistaan ja mitä enemmän tavaraa niiden välillä on, sitä heikommin signaali kuuluu laitteiden välillä. Etäisyyden kasvaessa tiedonsiirtonopeus pienenee, ja laitteet voivat joutua lähettämään datapaketteja uudelleen ja uudelleen heijastumien takia. Tätä ilmiötä mitataan jitterinä eli huojuntana, mikä liittyy erityisesti WLANin paluusuuntaan eli päätelaitteen kykyyn lähettää signaali takaisin reitittimelle. Matkapuhelimissa ja tableteissa edellä mainittu lähetysteho on huomattavasti alhaisempi (10-20mW) kuin reitittimessä. Maksimiteho riippuu laitevalmistajan komponenteista ja niiden määrityksistä. Tälle ominaisuudelle ei ole sääntöjä tai viranomaismäärityksiä, mutta myöskään tätä tehoa myyjä tai operaattori ei voi muuttaa. Laitteen ikä ja hintataso voivat vaikuttaa tähän ominaisuuteen, ja vanhemmat tai edullisemmat laitteet saattavat aiheuttaa haasteita ja harmaita hiuksia langattomassa tiedonsiirrossa.
Reitittimien signaalin lähetysteho Suomessa on säädetty maksimissaan 100mW (20dBm) 2,4GHz taajuudella ja 200mW (23dBm) 5GHz sekä 6GHz taajuuksilla (lähde: ”Radiotaajuusmääräys 4 / 2023” Traficom). Tämän arvon nostaminen ei ole mahdollista laitevalmistajalle, myyjälle tai operaattorille. Signaalin kantama on fysiikan lakien vuoksi rajallinen. Jos reitittimen ja päätelaitteiden välinen etäisyys on suuri ja signaalin kantama ei riitä, verkkoa voidaan laajentaa esimerkiksi mesh-laitteilla tai WLAN-toistimilla.
WLAN-signaali on mikroaaltosäteilyä, joka menee helposti sekaisin muiden sähkölaitteiden aiheuttamasta samankaltaisesta säteilystä. Erityisesti 2,4 GHz taajuus (802.11b/g/n) on laajasti käytetty. Sitä käytetää monissa eri laitteissa ja tarkoituksissa. 2,4 GHz taajuudella on etuna parempi kuuluvuus ja kantama verrattuna 5 GHz tai 6 GHz taajuuksiin. Lisäksi 2,4 GHz taajuuden signaalin kuuluvuus, eli kantama on parempi, se ei vaimene yhtä nopeasti kuin korkeammat taajuudet. Toisaalta 2,4 GHz taajuus ei pysty läpäisemään hyvin metallia, ja ohut foliokalvo tai peililasi voi aiheuttaa merkittävää signaalin vaimenemista. Lisäksi 2,4 GHz taajuus on laajasti käytetty, mikä johtaa usein päällekkäisyyksiin ja häiriölähteisiin. Nämä seikat korostavat reitittimen oikeanlaista sijoittamista kodissa, erityisesti jos halutaan hyödyntää 5 ja 6 gigahertsin taajuuksia, joille jopa yksi paksu seinä voi muodostaa ison haasteen.
reititin & WLAN), oli sijoitettu työhuoneeseeni.
Reititin kannattaa sijoittaa kodissa mahdollisimman keskeiselle paikalle, ihanteellisesti esimerkiksi kaapin päälle. Ajattele WLAN-signaalia kuin pallonmuotoista laajenevaa aluetta, joka ulottuu reitittimestä ulospäin. Jos reititin on huoneen nurkassa ulkoseinää vasten lattianrajassa, myyrillä ja madoilla on hyvä WLANin kuuluvuus, mutta talon toisen kerroksen lasten makuuhuoneeseen signaali yltää vain satunnaisesti.
Tutustu verkkolaitteisiin ja reitittimiin täällä!Lue lisää
Uudessa kodissa kaikki on usein uutta, alkaen talosta ja huonekaluista aina nettiliittymään ja sen mukana tulleisiin hienoihin laitteisiin asti. Erityisesti uusissa rakennuskohteissa kaikki kodintekniikan ohjauslaitteet sijoitetaan usein talon tekniseen tilaan, ja näin tehdään myös tietoliikennelaitteiden kohdalla. Jos nettiyhteyden modeemi on yhdistelmälaite, eli laitteessa on sekä modeemi että langaton reititin, WLAN toimii hyvin siellä teknisessä tilassa, jossa asentaja sen toiminnan testaa, muttei välttämättä muualla kodissa. Alla olevassa kuvassa esitetään kaksi erilaista sijoituspaikkaa. Reititin kannattaa sijoittaa vasemmanpuoleisen kuvan mukaisesti, oikeanpuoleisen kuvan paikka ei ole paras mahdollinen kuuluvuuden kannalta.
Eivät nuo perus-reitittimetkään miljoonia maksa, esim.
Perussääntönä on, että sijoita reitiin keskeille paikalle. Siellä missä sitä eniten tarvitaan.
Reitittimet ja wifit asennetaan kaikki itse.
Edistyneempi reititin pystyy käsittelemään samanaikaisesti useiden eri päätelaitteiden pyyntöjä. Tästä johtuen reititintä voidaan markkinoida esimerkiksi ”Wi-Fi 6E nopeus jopa 11000Mbps” -lukemalla. Kuitenkin tämä on reitittimen hetkellinen suorituskyvyn maksiminopeus, jonka se jakaa monen päätelaitteen kesken. Nopeus, jonka yksi päätelaite saa reitittimeltä, on aina huomattavasti maltillisempi. Kyseessä ei siis ole 11000Mbps yhdelle laitteelle kerrallaan, vaan hetkellisesti jaettuna useille eri päätelaitteille samanaikaisesti. Tämä on tärkeä huomio mainostekniikoiden ymmärtämiseksi.
Reitittimeksi ja wifiksi tulee luonnollisesti Ubiquitia...
Edellä mainitut WLAN-tekniikoiden nopeudet riippuvat luonnollisesti tilaamasi internet-liittymän nopeudesta. MPY 100M -liittymän maksiminopeus on nimensä mukaan 100M, vaikka ostaisit 1000 euron WLAN -mesh-järjestelmän liittymän perään. On myös tärkeää huomioida, että nopeusarviot perustuvat yhteen laitteeseen. Näissä arvioissa reititin käyttää vain yhtä laitetta, ja reititin sekä päätelaite sijaitsevat samassa tilassa ilman suuria fyysisiä esteitä.
On muuten tymäkän kokoinen modeemi, kuvassa reitittimen kanssa...
Suuret sähkölaitteet, kuten jääkaappi, pakastin, saunan kiaus, keskuspölynimuri tai sähköpääkeskus, voivat aiheuttaa sähkömagneettisia muutoksia, vaikuttaen WLAN-signaalin toimintaan. Lisäksi peilit, akvaario ja uudet energiatehokkaat ikkunalasit voivat estää tai heikentää WLAN-signaalin kulkua. Vaikka WLAN-reitittimet ja toistimet on suunniteltu toimimaan ilman suuntaamista toisiaan kohtaan, heijastukset aiheuttavat laitteille lisää laskutapahtumia ja sitä myötä hidastavat niiden toimintaa. Voit kokeilla tätä helposti omassa kodissasi. Esimerkiksi kylpyhuoneessa tai vessassa on usein peilikaappi. Tee nopeustesti kännykällä ensin kaapin ulkopuolella, laita sitten kännykkä peilikaappiin, käynnistä nopeusmittari uudelleen ja sulje peiliovi. Tulosten välillä voi olla huomattava ero, jopa kymmeniä prosentteja.
Verkkolaajentimet – Wifi-reitittimen tukiasemat
Iän lisäksi laitteiston käyttötarkoitus on olennainen tekijä, jota ei välttämättä aina tule ajatelleeksi. Jos käytät nettiyhteyttä muutamalla (1-3) päätelaitteella lähellä modeemia tai reititintä, ja pääasiallinen käyttötarkoituksesi on sähköpostien lukeminen ja verkkopankkiasiat, yksinkertaiset peruslaitteet ovat erittäin hyvä valinta. Jos kotisi on suuri, useampikerroksinen ja haluat, että WLAN-verkko toimii kaikkialla, erityisesti jos päivittäisiä käyttäjiä on 4-6 (ja heidän satunnaiset vieraansa), päätelaitteiden määrä lähentelee kahta tusinaa (kuten puhelimet, tabletit, tietokoneet, TV:t, pelikonsolit, stereot, älykaiuttimet, kodin turvalaitteet, talotekniikka, sähköautot, aurinkopaneelit, ilmalämpöpumput jne.) ja laitteet ovat hajallaan ympäri kotia, pelkkä modeemin oma WLAN tai yksi reititin (kuinka tehokas tahansa) ei riitä tyydyttämään näitä tarpeita kunnolla ja vakaasti.