legendaarinen Suursaaren kasino vielä pystyssä?
Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon syyskuun alussa 1944, Saksan joukot olivat vetäytyneet Virossa tasalle. Suomen vetäytyminen sodasta avasi Neuvostoliiton laivastolle vapaan kulkutien Itämerelle. Jotta neuvostolaivaston liikkeitä voitaisiin rajoittaa, saksalaiset päättivät miehittää Suursaaren. Tätä varten oli jo aiemmin laadittu suunnitelma, koodinimeltään se oli . Aamuyöllä 15. syyskuuta 1944 Suurkylän lähelle ilmestyi kymmenkunta saksalaisalusta. Suomalais- ja saksalaiskomentajien välillä lienee käyty keskustelu, jossa Saksa ilmoitti halunsa ottaa saaren haltuun rauhallisin keinoin. Kun suomalaiset eivät suostuneet, syttyi taistelu, joka loppui myöhään samana iltana saksalaisten menetettyä kymmenkunta alusta ja noin 1 400 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat noin sata sotilasta. Taistelun aikana suomalaiset saivat voimakasta ilmatukea Neuvostoliiton ilmavoimilta. Taistelussa saadut saksalaiset sotavangit jätettiin rauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitolle. Moskovan välirauhassa Suomi joutui luovuttamaan Suursaaren, mikä vahvistettiin lopullisesti vuonna 1947.
neuvostojoukot lähtivät saarelta joulukuussa 1941, minkä jälkeen ottivat sen haltuunsa. Suomalaiset pysyivät saarella muutaman kuukauden ja vetäytyivät tammikuussa 1942, kun parin sadan sotilaan vahvuinen neuvostoliittolaisosasto hyökkäsi saarelle. Valtauksen yhteydessä kuoli kuusi kalastajaa, jotka olivat palanneet koteihinsa Suurkylään. Valtauksen jälkeen operatiivinen tilanne Itä-Suomenlahdella muuttui Neuvostoliiton eduksi. Kun jäät lähtisivät, sen laivastoyksiköt voisivat käyttää Suursaarta tukikohtanaan, mikä aiheuttaisi vaikeuksia Suomen rannikkopuolustukselle sekä uhkaisi ja Suomen toteuttamaa Suomenlahden sulkua. Helmikuussa 1942 Suomen sodanjohto päätti vallata saaren takaisin ennen kuin neuvostoliittolaiset ehtisivät linnoittaa sen. valmisteltiin erittäin huolellisesti etukäteen. 26. maaliskuuta noin prikaatin vahvuiset, ilmavoimien ja tykistön tukemat suomalaisjoukot ryhmittyivät Suomenlahden jäälle ja valtasivat saaren noin pataljoonan vahvuisilta neuvostojoukoilta kahden päivän kiivaiden taistelujen jälkeen. Venäläisten tappiot Suursaaren taistelussa olivat noin 250 sotilasta kaatuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat 170 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.
alettua hyökkäsivät saarelle 1. joulukuuta 1939. Saaren pieni, muutaman kymmenen hengen vartiosto katsoi parhaaksi seurata asukkaiden esimerkkiä ja lähteä saarelta. Samana iltana neuvostojoukot nousivat saaressa maihin ja valtasivat tyhjän saaren 3.–4. joulukuuta 1939 laivaston ankaran pommituksen ja tykkitulen tukemana. Sodan päättäneessä 1940 Suursaaresta tuli Neuvostoliiton aluetta. Talvisodassa kolme suursaarelaista kaatui.
Suursaaren Casino | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry
Vuosina 1938–1939 Neuvostoliitto lähetti Suomelle useita nootteja, joissa vaadittiin Suomelta tukikohtia ja alueluovutuksia. Aluevaatimuksiin kuului Suursaarikin, joka hallitsee meriväylää . Kun sodan uhka oli lokakuussa 1939 jo tuntuva, koko väestö evakuoitiin nopeasti. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon. Siviilien omaisuudesta saatiin evakuoitua vain osa. Muun muassa hylkeenpyyntiin jalostettuja koiria saatiin mantereelle vain muutamia.
Lisää saksalaisia saapui Suursaareen pääsiäisenä . Tarkoitus oli turvata saksalaisten maihinnousu Kotkaan valtaamalla venäläisten saarella olevat rannikkopatterit. Ketonen valittiin tehtävän johtoon. Saarelaiset pitivät yritystä mahdottomana jäiden heikentymisen vuoksi, mutta heidän kokemustaan ei otettu huomioon. 20 kilometrin matka Suursaaresta Rankkiin kesti Ketosen ryhmältä pitkään vaikeiden jääolojen ja sumun vuoksi. Yhdeksässä tunnissa ryhmä pääsi vasta Lupin kallioluodolle, jolla uupunut ryhmä yöpyi. Kuultuaan Rankin olevan 200 punakaartilaisen miehittämä ryhmä luopui hyökkäysaikeistaan. Punaiset olivat miehittäneet Rankin 22. maaliskuuta 1918 venäläisten tykkimiesten poistuttua saarelta. Koska Rankki oli yhä uhkana saksalaisten maihinnousulle Kotkaan, piti maihinnousu siirtää Loviisaan.
T. J. Ketonen jatkoi ryhmänsä kanssa Suursaareen. Venäläisille he tekeytyivät saksalaisupseereiksi, jotka olivat tulleet vaatimaan saaren ja lennätinaseman luovuttamista Saksalle perusteella. Juoni onnistui ja venäläinen varuskunta poistui Suursaaresta. Ketosen yllätykseksi saarelaisia ei kuitenkaan kiinnostanut järjestäytyä hänen alaisuuteensa saaren puolustamiseksi. Kun saari oli jo Ketosen hallussa, saksalaiset kuitenkin suostuivat lähettämään saareen pari ryhmää joukkoja ja varoja saaren puolustuksen vahvistukseen.
– Yksi saari ei kuitenkaan ole kohtuuton hinta kun se suhteutetaan siihen, että Suomi säilyi kokonaisena maana käytännössä viiden vuoden sotimisen jälkeen. Ei meidän kansakuntamme arki ole merkittävästi muuttunut 1940-luvun jälkeen sen takia, että Suursaari on Venäjällä, Pesu sanoo.
Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola
Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi kuuluvaa kolmiomittauspistettä, , ja ( eli Suursaari Piste "Z", . Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen solmukohtia ja kuuluvat .
Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa
Kotkalainen purjehtija on viimein päässyt Suursaareen. Hän on yrittänyt jylhään Suomenlahden saareen jo useita kertoja aiemmin, mutta epäonni on kaatanut edelliset yritykset.
Suursaari, kasinon ravintolasali
Kolmen hengen venekunta Kotkasta on yrittänyt rantautua Suursaareen vuodesta 2011. Tänä syksynä, yhdeksännellä yrittämällä, se viimein onnistui.
Suursaari, Kasino 1937 - Antikvaarinen kirjakauppa Menec.
Enemmänkin kaunokirjailijana tunnettu Röyhkä kirjoittaa asiallisesti, vaikka Suursaaren pirtutrokarit, merirosvot ja kasinon huvielämä voisivat kirvoittaa irroittelevampaankin otteeseen. Asiatyyli sopii hienosti taitettuun valokuvakirjaan kuitenkin hyvin.
Suursaaren kirkon kello on Hoilolan kirkossa (Tuupovaara)
Suursaari on mystinen kadotettu paratiisi. Ennen sotia Kotkasta etelään keskellä Suomenlahtea sijaitseva, yksitoista kilometriä pitkä Suursaari oli luonnonkauneudestaan kuuluisa retkeilykohde veneilijöille ja taiteilijoille. Sen korkeat vuoret, sisäjärvet ja idylliset kalastajakylät ikuistettiin satoihin maalauksiin. Auringonottoon ja uimiseen viehättyneet nautiskelivat hiekkarannoilla ja tanssivat iltaisin kasinolla. Ensimmäisen kerran Suursaari menetettiin Neuvostoliitolle talvisodassa, talvella 1942 suomalaiset valtasivat sen takaisin verisen taistelun jälkeen. Syksyllä 1944 saksalaiset yrittivät puolestaan maihinnousua. Sodan jälkeen saari on ollut suljettu sotilasalue. 2000-luvulla sinne päästettiin duuman erityisluvalla pieniä määriä lintubongareita ja muita kiinnostuneita. Valokuvaaja Juha Metso on vieraillut saarella seitsemän kertaa. Hänen valokuvansa paljastavat, missä tilassa strategisesti taas tärkeä Suursaari on nykyään. Kauko Röyhkä kertoo saaren värikkäästä historiasta. Hän on haastatellut entisiä suursaarelaisia ja heidän sukulaisiaan, muiden muassa 45 vuotta saaren pohjoiskärjessä majakanvartijana toiminutta Nikolai Makozenkovichia.
Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään
Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan . Matalammissa osissa on taigatyyppistä . Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä , ja , mutta saaren eteläpäässä myös ja yksittäisiä , ja . Jotkut kasveista, kuten , kuuluvat toiseen , mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.
SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk
Vene kuljetti Suursaareen Kotkan pursiseuran jäsenet Veijo Parviaisen, Maksim Kuznetsovin ja Mika Kajanderin.
Suursaaren olen nähnyt vain kiikarilla, kirkkaalla ilmalla ..
Neuvostoliitto oli tammikuussa 1942 vallannut Suursaaren Suomelta korjatakseen erehdyksen, jonka se oli tehnyt joulukuussa: Silloin lähes 5 000 hengen venäläisjoukot olivat jättäneet saksalaisten hyökkäysten pelossa paniikin vallassa saaren tyhjilleen. Saari oli ollut Neuvostoliiton hallussa jo talvisodasta asti, ja nyt suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja miehittivät tyhjän saaren vähin äänin.