Pohjoisrivi oli majakka Suursaaren pohjoisosassa.


Suursaari on tähän mennessä paras, tyylikkäin ja monipuolisin aiheesta kirjoitettu kirja. Saarta ennestään tuntematon lukija pääsee nopeasti tekstien ja kuvien maagiseen imuun. Kattavuudestaan huolimatta se jättää paljon arvailujen varaan. Osa Suursaaren kiehtovuutta onkin, että se säilyttää edelleen salaisuutensa. Niin, ne pikkupoikana näkemäni ja haistamani savupatsaat johtuivat metsäpaloista kuten kirja kertoo. Sen sijaan Suursaaren kallioiden sisälle räjäytetyn ydinsukellusvenetukikohdan olemassaolo jää edelleen arvailujen varaan.


Kenen salaisuudet nousevat pintaan syksyn tullen?

Suursaari-sarjassa seurataan niiden ihmisten elämiä ja kohtaloita, joiden tiet Suursaari yhdistää.

Suursaaressa on ollut kolme majakkaa. Saaren eteläkärjessä Lounatrivissä on nykyisin majakka ja radiomasto.

Suursaaren Casino | Suomen Sotahistoriallinen Seura ry

Suursaaren kalliohuiput ovat niin korkeita, että niiden on täytynyt näkyä pinnan yläpuolella vetäytymisen alkaessa noin 10 000 vuotta sitten. Ylimpänä sijaitsevat muinaiset rantatöyräät ovat 86 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Varsinaisia muinaisjäännöksiä tunnetaan hyvin vähän. Kahden tai kolmen kiviröykkiön arvellaan olevan hautoja, ja Kumpelkalliossa on vaikuttava piirros. Ympäristön rikkaita ja hylkeenhoukuttelumaita ovat varmasti hyödyntäneet satunnaiset kävijät jo muinaisista ajoista, ja he ovat saattaneet yöpyä Haukkavuoren ympärillä olevissa pienehköissä luolissa. Asia jää vielä vahvistettavaksi tutkimuksissa. Osa rannoilla olevista kivikasoista saattaa olla varhaisia pyyntisuojia.

Kot­ka­lai­nen pur­jeh­ti­ja on vii­mein pääs­syt Suur­saa­reen. Hän on yrit­tä­nyt jyl­hään Suo­men­lah­den saa­reen jo usei­ta ker­to­ja ai­em­min, mut­ta epä­on­ni on kaa­ta­nut edel­li­set yri­tyk­set.

Hän on haastatellut entisiä suursaarelaisia ja heidän sukulaisiaan, muiden muassa 45 vuotta saaren pohjoiskärjessä majakanvartijana toiminutta Nikolai Makozenkovichia.

Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan . Matalammissa osissa on taigatyyppistä . Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä , ja , mutta saaren eteläpäässä myös ja yksittäisiä , ja . Jotkut kasveista, kuten , kuuluvat toiseen , mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.


Väinö Niilo Vähäkallion suunnittelema Suursaaren kasino ja ravintola

Rajan taakse jääneiden ulkosaarten - Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin - tarinat kiehtovat tämän päivän ihmisiä. Suursaaressa kävijät voivat yhä sielunsa silmin kuvitella, miten matkailijat 1930-luvulla nauttivat hiekkarannoista ja Kasinon komeudesta. Kotisaaret-kirjan mukana voi tehdä matkan eilispäivään, ulkosaarten iloihin, suruihin, arjen työhön ja herkkiin juhlahetkiin. Toimittaja Ulla-Maija von Hertzen on koonnut teokseensa näillä saarilla asuneiden, lapsuutensa ja nuoruutensa maisemat vuonna 1939 menettäneiden ihmisten tarinoita siitä, millaista elämä saarilla ennen oli. Arkipäivän luovuus auttoi ihmisiä selviämään, samoin kunnioitus merta ja luontoa kohtaan. "Älä pelkää merta, kunnioita sitä", kiteytti suursaarelainen Väinö Raanti suuren opetuksen lapsilleen. Kotisaaret kuljettaa lukijansa menneeseen maailmaan myös valokuvien myötä. Kirjassa on mukana yli kymmenen ihmisen tarinat ja heidän valokuva-albumiensa aarteita. Ruokaakin kirjan sivuilla valmistetaan, esimerkiksi männynparkin päällä kuivattuja kuorenkaloja, ja maistellaan saarien murresanoja. Tiesitkö, että hietahärkä tarkoitti laiskanpulskaa ihmistä?

Suursaaren kasino nousee esillä aina Suursaaresta lukiessa.

Suursaari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1435. Suursaaresta esitti ensimmäisenä vaatimuksia Ruotsin kruunu, ja siitä tuli osa kuningaskuntaa vuoteen 1721 asti. Saari oli aluksi alainen ulkosaari, joka kuului pitäjään. Varhaisimmat kirjalliset lähteet pysyvästä asutuksesta ovat 1400-luvulta, jolloin Suursaaren kalastajat selvittivät verojaan . 1600-luvulta on olemassa muutamia , joista selviää, että saarella on asunut vakituisesti muutamia satoja ihmisiä ja että he kaikki olivat . Kielitieteilijöiden mukaan saarella 1800-luvulla puhuttu murre viittaa siihen, että väestö oli lähtöisin Vehkalahden seudulta ja lähiympäristöstä.

Suursaari, kasinon ravintolasali

Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi kuuluvaa kolmiomittauspistettä, , ja ( eli Suursaari Piste "Z", . Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen solmukohtia ja kuuluvat .

Tältä Suursaaren kasino näytti loiston päivinään

Saksalainen ruhtinaan Moskovan suurlähettilään ja kirjailija matkusti laivalla, joka haaksirikkoutui Suursaaren luona marraskuussa 1635. Hän kirjoitti sen jälkeen runon, joka tihkui hirvitystä tästä kylmästä, pimeästä ja myrskyisestä saaresta sekä sen asukkaista, jotka elivät äärimmäisessä köyhyydessä.

SUURSAAREN KASINO (avoinna kesäk

Varovaisen ulkomaailmaan avautumisen jälkeen Suursaari on taas vetäytymässä kuoreensa. Venäjän viranomaiset ovat vaikeuttaneet saarelle pääsyä. Syynä on Itämeren poikki rakennettava Nord Streamin kaasuputki. Suursaari on putken valvonnan ja huollon kannalta strategisesti erittäin hyvällä paikalla keskellä Suomenlahden leveintä kohtaa. Se muodostaa Kaliningradin ohella Venäjän etuvartion Eurooppaan.

Suursaaren perinteitä ylläpitää Suursaari-seura ry

Venäläisjoukot valloittivat saaren aikana, ja se siirtyi Venäjän haltuun virallisesti vuonna 1721. antoi Suursaaren, ja läänitykseksi marrano Johan (Jan) da Costalle jo vuonna 1718. Hän asui Lavansaaressa rakennuttamassaan kartanossa ja oli ankara verottaja, kansanperinteessä hänet tunnetaan nimellä Mustapää ja häntä luultiin espanjalaiseksi ylimykseksi. Hän oli muistitiedon mukaan hanakka saaren naisten perään. Hänen saamaansa läänitystä on pidetty jonkinlaisena Pietari Suuren pilana narrilleen. Da Costan kuoltua 1740 saaret jäivät vielä muutamaksi vuodeksi hänen vaimolleen.